Helmikuun lopulla uutisoitiin, että suomalaisten into vaatia poliitikoilta ilmastotoimia ja tehdä niitä omassa elämässä on laskenut vuoden 2019 eduskuntavaaleja edeltävästä ajasta. Viime kyselyssä 70 prosenttia vaati ilmastonmuutoksen hillintää hallitusohjelmaan, nyt 61 prosenttia. Olemme nähneet välissä koronapandemian ja Venäjän brutaalin hyökkäyssodan Ukrainassa, joten en ole lainkaan yllättynyt tuloksista. Oli elinolosuhteet ja muut huolet millä mallilla tahansa, ilmastonmuutos etenee, ja yli puolet suomalaisista vaatii edelleen toimia sen hillitsemiseksi. Syitä ilmastotoimien jarrutukselle ei ole. Erityisesti nuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, onhan kyseessä heidän ja tulevien jälkipolvien tulevaisuus.

Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron tutkimuksessa on vertailtu nuorten kokemaa huolta ilmastonmuutosta kohtaan eri maissa. Positiivisena seikkana tutkimuksessa havaittiin, että juuri suomalaiset nuoret saavat muissa maissa asuvia paremmin kanavoitua huolensa ilmastonmuutosta ehkäisevään toimintaan. On vaihtoehtoja valita ilmastonmuutosta torjuvia ratkaisuja asumisen, liikkumisen ja ruuan osalta. On mielipiteen ja mielenosoittamisen vapaus. Asiat eivät ole lähimainkaan näin hyvin muualla maailmassa.

Aikuisten tehtävä on luoda lapsiin ja nuoriin tulevaisuudenuskoa. Suomi on ilmastonmuutoksen vastaisen työn edelläkävijämaita. Olemme mm. luopumassa fossiilienergiasta ja kehitämme jatkuvasti vähäpäästöisiä ratkaisuja. Kun vertaa Suomea moniin Euroopan maihin, on täällä mm. jätehuolto ja kiertotalous edistyksellistä. Niin tulee ollakin: meillä on näin mahdollisuus edistää ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian vientiä.

Kaikesta hyvästä työstä huolimatta on ymmärrettävää, että ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat huolettavat, onhan kyse globaalista ongelmasta. Monesti Suomen roolia ilmastonmuutoksessa vähätellään. Meitä on vain 5 miljoonaa, ei päästöillämme ole väliä. Jos kaikki maailmassa ajattelisivat, ettei juuri meidän päästöillä ole väliä, ei kukaan tekisi mitään. Siksi jokaisen on osallistuttava ja esikuvia tarvitaan, jotta visiot muuttuvat todeksi.

Ilmastonmuutoksesta ahdistuneet nuoret kaipaavat lähelle aikuisia, jotka ottavat heidän huolensa vakavasti. Omien empiiristen havaintojeni mukaan huoli on huomattavasti pienempää, kun lähipiirissä on aikuisia, jotka ovat kiinnostuneita nuorten ajatuksista ja jotka tekevät arjessa ilmasto- ja ympäristömyönteisiä ratkaisuja, jokainen parhaansa mukaan. Tarvitsemme myös päättäjiä, jotka sitoutuvat taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Merkittävimmät ilmastoteot tehdään lainsäädännön voimalla. Toivoa ei suinkaan kannata vielä menettää!

Lähde Salmela-Aron tutkimustuloksiin: https://www.sttinfo.fi/tiedote/nuorten-ilmastoahdistus-on-yhteydessa-toimintaan-ymparistomuutoksen-hillitsemiseksi?publisherId=3747&releaseId=69954302