Vuoden vaihtuessa Kangasalan veden liikelaitos muutettiin osakeyhtiöksi. Asiakkaiden suuntaan muutoksella on vain pieniä vaikutuksia. Veden hinnankorotuspaineita on tiedossa joka tapauksessa, mm. uuden keskuspuhdistamon kustannusten takia, joten hintojen korotukset eivät johdu yhtiöittämisestä. Yhtiöittämispäätös tehtiin lähinnä siksi, että näin vältytään lisäsäästöiltä muualla, koska kaupunki pystyy kirjaamaan myyntivoittoa vesiliiketoiminnan myynnistä osakeyhtiölle. Monet Suomen kunnat ovat jo näin toimineet, joten mikään erikoinen asia tämä ei ole. Kaupunki omistaa yhtiöstä 100 % eli päätöksiä yhtiössä tehdään jatkossakin kaupungin ohjauksessa.
Vaikka vuosi 2025 näyttää säästöjen osalta hiukan kevyemmältä ”välivuodelta”, on talouden tilaa seurattava ja toivottava valtion suunnalta oikeudenmukaista valtionosuuksien jakoa. Nimenomaan kuntatalouden vaikea ennustettavuus tuo haasteita. Usein lopputulema on kääntynyt paremmaksi kuin on ennustettu, joten liian kireää talousarviota ei pidä tehdä, eikä sortua hätäisiin säästöihin. Kouluissamme mennään jo nyt paikoin erittäin tiukoilla resursseilla siihen nähden mitä tarpeita oppilailla on. Esimerkiksi koulua käymättömyys, itsetuhoisuus ja nuorten päihdeongelmat lieveilmiöineen vaativat kouluissa paljon aikuisten tukea ja aikaa. Siksi on tärkeää huolehtia riittävistä resursseista ja tukimuodoista. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien sairauspoissaolot ja työuupumiset sekä oppilaiden jääminen ilman tukea tulevat todella kalliiksi, jos tilanteen annetaan riistäytyä käsistä. Valtion suunnalta on tiedossa lakisääteistä tukea perusopetukseen, mutta laki jäi ennen joulutaukoa vielä nuijimatta eduskunnassa eli sisällöstä ei ole vielä varmuutta. Tavoitteena on mm. asettaa luokkakohtainen maksimimäärä tietyn tuen oppilaille.
Tänä vuonna Kangasalla on käsittelyssä ainakin Saarenmaan yritys- ja asuinalueen osayleiskaava ja todennäköisesti myös Ilkossa sijaitsevan Tampereen seurakunnan kurssikeskuksen alueen kaava. Molemmat kaavat ovat luonnon kannalta haasteellisia ja Ilkossa kysymys on myös kulttuuriympäristön asianmukaisesta säilyttämisestä. Saarenmaan jo kerran hallinto-oikeuden hylkäämä ja sittemmin päivitetty kaava on käynyt jo elinympäristölautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Kaavan viheryhteydet tulisi turvata tammikuussa julkisesti nähtäville tulevaa suunnitelmaa paremmin. Esitetyssä kaavassa osa viheryhteyksistä on erittäin kapeita eivätkä tällöin palvele esimerkiksi liito-oravien liikkumista. Luonto ja rakentaminen on mahdollista yhteensovittaa, jos halua on. Pitkäjärven ja Kaukajärven kuormituksen takia asumista ja uusia tieyhteyksiä järvien välittömässä läheisyydessä tulisi välttää eli korkeintaan nykyiset vapaa-ajanasunnot voisi säilyttää, mutta uusille rakennuspaikoille en lupia myöntäisi.
Hulevesiongelmat tulevat olemaan tulevien vuosien haaste ilmastonmuutoksen edetessä. Vaikka hulevesisuunnitelmat näyttäisivät ”paperilla” huomioiduilta, on erityisesti rankkasateilla olemassa riski merkittävillekin ohivuodoille ja vesistöjen kuormitukselle. Kangasala on voimakkaasti kasvava kaupunki ja kaavoituspaineet ovat siksi suuria. Jo nyt on käynyt selväksi, että virheitä liian raskaan kaavoituksen takia on tehty mm. Ilkon alueella ja kyseisen alueen kaavoitus pitäisikin laittaa nyt jäihin ja hillitä rakentamista myös tulevaisuudessa. Pitkäjärven alue jylhine kallioineen on ainutlaatuinen luontohelmi ja sopisi asumisen sijaan paremmin virkistys- ja luontomatkailukeitaaksi. Alue on helposti saavutettavissa jopa bussilla, ja Tampere matkailijoineen on lähellä. Kuka yrittäjä ottaisi rohkeasti alueen kehittämisestä koppia?!
Kangasalan kannattaa pitää kiinni luontoarvoistaan ja vaalia maisemiaan. Se vaatii tekoja, ei pelkkiä juhlapuheita. Meillä riittää tonttimaata asumiselle ja yrittämiselle ilman, että kajoamme kaikista arvokkaimpiin kohteisiin. Lähiluontoa ei takaisin saa, kun sen kerran menettää.